Putkiston kuntotutkimus tai LVV-kuntotutkimus (lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimus) kannattaa tehdä viimeistään, kun kiinteistön putkien ikä lähestyy 30 vuotta, epäillään ongelmia jossain järjestelmässä tai jos on jo sattunut yllättävä vesivuoto tai viemäritukos. Tutkimuksen avulla saadaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kunnosta.
Putkistojen kuntotutkimuksissa käytetään digitaalista röntgenkuvaustekniikkaa, jolla tutkitaan metalliputkien kunto. Jäte- ja sadevesiviemärit sekä salaojat kuvataan viemärikameralla sisäpuolisesti.
Suoritamme putkistojen kuntotutkimukset Suomen LVI-liiton julkaiseman LVV-kuntotutkimusopasta 2013 soveltaen. Tutkimuksen sekä raportoinnin tekee aina FISE-pätevöitynyt LVV-kuntotutkija. Suomen LVI-liitto (SuLVI) on myös laatinut LVV-kuntotutkimuksen ohjeet tilaajalle. Tutkimus ei aiheuta vesikatkoja tai muuta haittaa asumiselle.
Suosittelemme ja suoritamme myös putkistojen kuntotutkimuksia osana kiinteistöjen 10-vuotistarkastuksia. Valitettavan usein myös alle 10 vuotta vanhoissa kiinteistöissä havaitaan nykyään vakavia ongelmia talon vesi- ja viemärijärjestelmissä. Ainoa tapa selvittää piilossa olevat virheet, on teettää putkiston kuntotutkimus jonka perusteella voidaan tarvittaessa reklamoida ongelmat myyjälle ennen kuin asuntokauppalain mukainen vastuu päättyy.
Tutustumisen asiakkaan toimittamiin piirustuksiin, kiinteistön korjaushistoriaan, kiinteistön asiakirjoihin ja muihin lähtötietoihin
Metalliputkien röntgenkuvauksen
Pohja- ja tonttiviemäreiden sisäpuolisen videokuvauksen
Pystyviemäreiden kuvauksen otantana
Alajakokeskuksen ja järjestelmien visuaalisen tarkastuksen
Kattavan raportin
Tutkimuspaikkapiirustukset kuvatuista putkista
Tutkimustuloksiin perustuvan pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman (PTS)
Mitä väliä kuntotarkastuksella, kuntoarviolla, kuntokartoituksella ja kuntotutkimuksella on?
Miksi kannattaa tilata tutkimus FISE-pätevöityneeltä kuntotutkijalta?
Voiko putkistojen kuntotutkimuksella ennustaa putkiremontin ajankohdan?
Putkieristeet sisältävät asbestia. Haittaako tämä tutkimusta?
Voiko putkistojen kuntotutkimus olla haitallinen putkistolle?
Hanasta tulee ruskeaa vettä. Onko käyttövesiputkien elinkaari loppumassa?
Varmistaako putkistojen kuntotutkimus veden laadun ja turvallisuuden?
Miten putkistojen kuntotutkimuksella voi vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä?
Kuntotarkastus on lähinnä tarkoitettu omakoti-, erillis-, pari ja pienemmille rivitaloille. Tarkastus tehdään yleensä asuntokaupan yhteydessä ja siinä kartoitetaan silmämääräisesti talon yleiskunto ja tarvittaessa tehdään pienimuotoisia rakenneavauksia riskirakenteille.
Kuntoarviolla selvitetään silmämääräisesti kiinteistön rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan kunto. Havainnot tehdään yleensä pistokoeluonteisesti koko kiinteistölle ja tällä tavalla saadaan kokonaisvaltaista tietoa esim. kerrostalon yleiskunnosta, huolto- ja korjaustarpeista sekä jatkotutkimustarpeista.
Kuntokartoituksella selvitetään yksittäisen kohdan tai tilan kunto. Esimerkki tästä on kylpyhuoneen kosteuskartoitus.
Kuntotutkimus tehdään, kun jokin järjestelmä tai rakenne kiinteistössä halutaan tutkia tarkemmin. Kuntotutkimus perustuu yleensä mitattaviin tuloksiin ja siinä käytetään erilaisia apuvälineitä ja menetelmiä kuten teknisiä mittalaitteita, näytteitä ja rakenneavauksia.
Putkistojen kuntotutkimuksen hinta riippuu tutkimuksen sisällöstä ja laajuudesta, kiinteistön koosta ja röntgenkuvien määrästä. Tarkkaa hintaa ei voi antaa ilman lähtötietoja. Saat tarkan hinnan täyttämällä tarjouspyyntölomakkeen tai lähettämällä tarjouspyynnön suoraan sähköpostilla osoitteeseen info@putkistonkuntotutkimus.fi.
Tarjousta varten tarvitaan ainakin kiinteistön yleistiedot, kuten nimi, osoite ja tilaajan tiedot. Paras tapa toimittaa nämä ovat isännöitsijätodistuksella. Näiden tietojen lisäksi on hyvä toimittaa myös kiinteistön korjaushistoria, käyttövesi- ja viemäripiirustukset kellari- tai pohjakerroksista, asemakuva sekä aiemmin tehdyt kuntoarviot/tutkimukset.
FISE-pätevöitynyt LVV-kuntotutkija on osoittanut, että hänellä on tarvittava koulutus, kuntotutkimusosaaminen ja työkokemus nimenomaan kuntotutkimuksista. Lue lisää Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkijan pätevyysvaatimuksista täältä.
Vaikka uudemmissa rakennuksissa tai putkiremontin jälkeen putkistot ovat uusia, on silti mahdollista, että suunnitteluvirheet, asennusvirheet tai valmistusvirheet voivat aiheuttaa ongelmia. Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa, että kaikki toimii suunnitellusti.
Yleisimmät syyt ovat ikääntyminen, korroosio, sakkakertymät, tukokset, painaumat, muodonmuutokset, veden laatu, paineenvaihtelut ja ulkoiset vauriot. Kuntotutkimus voi auttaa tunnistamaan nämä tekijät ajoissa.
Putkistojen kuntotutkimus on hyvä tapa selvittää milloin putkiremontti kannattaa tehdä. Tutkimus antaa tarkkaa ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Ammattilainen antaa suosituksen siitä, milloin linjasaneerauksen suunnittelu kannattaa viimeistään aloittaa, mutta päätös sen käynnistämisestä on tietysti aina taloyhtiön tai kiinteistön omistajan.
Tottakai voidaan. Pyydettäessä tulokset ja koko raportti käydään läpi asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa, joko etäpalaverina tai paikan päällä. Tarvittaessa tutkimusraportti esitellään myös koko taloyhtiölle asukasillan aikana.
Kuntotutkimuksen kesto vaihtelee kiinteistön tai taloyhtiön koosta, mutta yleensä kenttätyöt tehdään yhdessä päivässä. Isommassa kohteessa kenttätyöt voivat kestää useampia päiviä. Kenttätöiden lisäksi iso osa tutkimuksen ajasta menee röntgenkuvien analysointiin, viemärikuvausten läpikäyntiin, pöytäkirjojen ja tutkimuspaikkapiirustuksien laatimiseen sekä raportin kirjoittamiseen.
Rivitalokohteissa on mahdollista, että putket kulkevat alas lasketuissa katoissa tai koteloissa. Tässä tapauksessa selvitetään tilanne etukäteen ja varmistetaan, että tutkimus onnistuu. On mahdollista, että tutkimus ei onnistu ilman rakenteiden purkamista. Putkiston kuntotutkimus kerrostalossa onnistuu yleensä aina ilman mitään rakenneavauksia.
Ei. Mikäli epäillään, että painehuuhtelu on tarpeellinen, se suositellaan tekemään kuvauksen yhteydessä. Viemärit kuvataan aina ensin ilman huuhtelua, jotta saada tietoa niiden toiminnallisesta kunnosta, mahdollisista tukoksista ja muista ongelmista.
Ei haittaa. Tutkimus tehdään ainetta rikkomattomin menetelmin (NDT) ja eristeitä ei tarvitse purkaa tai avata.
Ei, kuntotutkimusmenetelmät eivät vahingoita putkistoa.
Putkistojen röntgenkuvaus ei sovellu muovisten vesijohtojen tutkimiseen ja sillä voi vain rajoitetusti tutkia muoviviemäreitä. Muoviviemäreiden röntgenkuvauksella voi ainoastaan havaita putkien säröilyt, liitosvirheet ja sakkakertymät.
Ei. Ultraäänitutkimus ei ole tarpeeksi luotettava tutkimusmenetelmä putkistoille. Sitä voi korkeintaan käyttää apuvälineenä ja varsinaiset läpivalaisukuvat täytyy ottaa röntgenkuvauslaitteella.
Ei välttämättä. Yleensä ruskea väri johtuu rauta- ja mangaanisakasta, jota irtoaa vesijohtojen sisäpinnasta esimerkiksi huoltotöiden jälkeen tai jos vesi on seisonut putkessa pitkään. Ruskea vesi voi myös johtua putkirikosta. Juoksuttamalla vesi yleensä kirkastuu, mutta jos ongelma jatkuu, se kannattaa tutkia tarkemmin. Ruskeasta vedestä ei yleensä ole haittaa terveydelle, mutta sen juomista kannattaa kuitenkin välttää.
Ei, mutta mikäli tilaaja epäilee vikaa veden laadussa, voidaan tarvittaessa tutkimuksen yhteydessä ottaa vesinäyte. Vesinäytteiden ottamisesta sovitaan aina etukäteen tilaajan kanssa.
Ajoissa havaitut ongelmat voidaan korjata ennen kuin ne aiheuttavat suurempia vaurioita tai ongelmia, millä voi tehdä merkittäviä säästöjä korjauskustannuksissa.